Uusi Turku Visio 2025 liittyvä Kysely valtuustoryhmille puheenjohtajatoimikunnassa 6.3.2024 muodostettujen kysymysten pohjalta.
Mikäli muodostetaan toimielimiä poikkihallinnollisten ilmiöiden käsittelyyn, mitkä olisivat ilmiöitä (1-3 ilmiötä), joiden ympärille toimielimet tulisi muodostaa?
Vastaus
1. Syrjäytyminen (Hyvinvoinnin edistäminen vahvistamalla pehmeitä elinvoimatekijöitä)
2. Työelämän murros/ digitalisaatio & tekoäly
3. lmastonmuutos (Luonnon hyvinvoinnin edistäminen) Ei lisää toimielimiä vaan jo olemassa olevien toimielinten yhteistyön lisäämistä ja avointa tiedon jakamista. Eli kaikissa toimielimissä on otettava huomioon syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy sekä työelämän murros ja luonnon hyvinvointi.
Kysymys 2.
Mitä lautakuntia apulaispormestarien tulisi johtaa, ja jos on lautakuntia, joissa apulaispormestari ei ole puheenjohtajana, mikä tulisi apulaispormestarin roolin olla näissä lautakunnissa toimialallaan (pois lukien esim. seudulliset lautakunnat)?
Vastaus
Lähtökohtamme on, että siirrytään yhden pormestarin järjestelmään, jossa pormestari johtaa hallitusta ja lautakuntien puheenjohtajat valitaan valtuutetuista.
Kysymys 3.
Mikä nykyisessä lautakuntarakenteessa ja lautakunnissa on toiminut hyvin, ja mikä ei ole toiminut?
Vastaus
Jos toimivuutta mitataan kyvyllä tehdä päätöksiä ( hyväksyä ”koneiston” esitykset ilman syvällistä harkintaa), niin siinä suhteessa toiminta on ollut suhteellisen hyvää. Mutta tilanne on heikko, jos tarkastellaan lautakuntien mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan niin, että se lähtee turkulaisten tarpeesta.
Kysymys 4.
Millaiset yhteistyörakenteet yhdyspinnoissa erityisesti seutuyhteistyössä, ydinkaupunkiyhteistyössä ja suhteessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen ovat riittäviä ja tarpeellisia?
Vastaus
Kaikki hyvin toimiva yhteistyö edellyttää selkeää yhteistyötä ylimmän johdon kesken. Rakenteellisesti tämä tarkoittaisi pormestarin vetämää ryhmäpuheenjohtajatoimikuntaa, jonka toiminnassa olisivat mukana valtuuston puheenjohtajan lisäksi lautakuntien puheenjohtajat. Näin varmistetaan selkeä yhteys niiden tahojen välille, jotka ovat vastuussa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä
Kysymys 5.
Näkemyksiä ja parannuksia Turun kaupungin ohjausasiakirjadokumentteihin, niiden sitovuustasoihin ja raportointiin? Mitkä tai minkä tyyppiset ohjelmat tulisi hyväksyä valtuustotasolla?
Vastaus
Nykyiset ohjausasiakirjadokumentit vaativat perusteellisen karsinnan ja tavoitteiden tiivistämisen selkeäksi turkulaisten hyvän elämän tarpeista lähteväksi strategiaksi ja siihen liittyviksi ohjelmiksi, jotka valtuusto hyväksyy. Myös pormestariohjelma vaatii tiivistämistä ja selkeää sitoutumista keinoihin, joilla tavoitteet toteutetaan.
Lähtökohtamme on turkulaisten tarpeesta lähtevä osallistava johtaminen. Siinä tavoitteiden (strategian ja siihen liittyvien ohjelmien) toteuttamista ohjataan konkreettisilla kustannustietoisilla toimintasuunnitelmilla, joista selviää vastuuhenkilö ja kuka mitäkin tekee, millaiset resurssit tarvitaan ja mitä maksaa.
Toimintasuunnitelmat laatii toteuttava porras, osallistamalla laajasti kaikki toimintaan liittyvät osapuolet. Lautakunnat ohjaavat niiden valmistelua ja tekevät talousarvioehdotuksensa niiden pohjalta. Valtuusto hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelmat ja saa niiden toteutumisesta raportit.
Kustannustietoinen toimintasuunnitelma antaa selkeän yksikkökohtaisen raportin toiminnan toteuttamisen kustannuksista. Vain hyvinvoinnin ja muiden tavoitteiden toteuttamisen seuranta vaatii oman seurantaraportin. Eli toiminnan vaikuttavuuden seurantaan tarvitaan erilliset mittarit.
Kysymys 6.
Voiko pormestariohjelma toimia myös kaupunkistrategiana vai tarvitaanko edelleen erillinen pidemmälle aikavälille ulottuva strategia. Jos tarvitaan molemmat, niin mikä niiden eron tulisi olla?
Vastaus
Erillinen pidemmälle aikavälille ulottuva strategia on tarpeellinen. Strategiassa on turkulaisten hyvän elämän tarpeista lähtevät tavoitteet. Pormestariohjelmassa sitoudutaan keinoihin, joilla tavoitteet toteutetaan. Keinoista sovittaessa lähtökohtana on, että mikäli olosuhteet muuttuvat ja oikea tieto edellyttää keinojen tarkistamista, niin se tehdään sopimusryhmien yhteistyöllä.