Turun Keskustan pormestariohjelma

Hyvien ja riittävien lähipalvelujen varmistaminen kaikilla toimialoilla edellyttää keinoja:

• talouden hoitoon niin, että rahat riittävät (ks. kohta IV.)
• asukkaiden osallistamiseen päätettäessä toiminnasta, palveluverkoista ja asuinalueidensa kehittämisestä
• tilojen terveellisyyden turvaamisesta
• perheiden, lasten, nuorten, ikäihmisten, vammaisten, yksinäisten ja maahanmuuttajien ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Hyvien ja riittävien lähipalveluiden turvaamiseksi on sovittava:

• rahoituksen turvaaminen (keinot on kohdassa IV.)
•  palveluverkoista päätettäessä asukkaitten ja kohderyhmien osallistaminen aidosti ja asiaan vaikuttavasti jo suunnitelmien tekemisen yhteydessä. Vastuu tästä on toimialan apulaispormestarilla.
• tilojen terveellisyys turvataan omistajapolitiikalla, jossa kiinteistöt omistaa kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa niiden kunnosta. Yhtiö saa tulonsa tilavuokrista.
• toimialan apulaispormestarilla on vastuu, että kaupunki valvoo tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.
• yhtiö osoittaa tarvittavat väistötilat. Se varautuu omiin kiinteisiin väistötiloihin, jotta vältetään kalliit parakkiratkaisut.
• matalan kynnyksen tukipalveluista perheiden, lasten, nuorten, ikäihmisten, vammaisten, yksinäisten ja maahanmuuttajien ongelmien ennaltaehkäisyyn (lisää kohdassa III; syrjäytymisen estäminen).

Edellyttää keinoja, jotka liittyvät:

• asutuksen sijoittumiseen
• julkisten tilojen rakentamiseen ja niiden terveellisyyteen
• mielenterveyteen
• liikenneratkaisuihin
• julkisten alueiden rakentamiseen
• ympäristön suojeluun

Tavoitteen turvaamiseksi on sovittava että:

• asutuksen sijoittamisessa huomioida nykyistä paremmin ympäristön luontoarvot sekä palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus myös ilman omaa autoa.
• täydennysrakentamisessa lähtökohtana on, että suunnitelmat tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Yhteistyön sujuvuudesta vastaa toimialan apulaispormestari.
• huomioidaan julkisten tilojen rakentamiseen ja niiden terveellisyyteen liittyvät näkemykset, jotka ovat kohdassa yksi.
• julkisten alueiden rakentamisessa kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa lisätään viheralueiden säilyttämisellä sekä lisäämisellä.
• toteutetaan mielenterveyteen liittyvät toimenpiteet, jotka liittyvät kohtaan III.
• raitiotietä lukuun ottamatta liikenneratkaisuihin, ympäristön puhtauteen ja ilman laatuun ei kohdistu olevista linjauksista oleellisesti poikkeavia näkemyksiä

Tarvitaan keinoja, joilla vähennetään syitä:

• huostaan ottamiseen
• mielenterveysongelmiin
• päihteiden liialliseen käyttöön
• yksinäisyyteen
• kiusaamiseen ja syrjintään

Keinoja etsittäessä lähtökohtamme on:

• että syrjäytymisen estämiseksi tarvitaan matalan kynnyksen tukipalveluja perheiden, lasten, nuorten, ikääntyvien, vammaisten, yksinasuvien ja maahanmuuttajien ongelmien ennaltaehkäisyyn.
• että tällä hetkellä Turun kaupunki ei puutu riittävästi syihin, jotka johtavat syrjäytymiseen. Edellytämmekin keskittymistä keinoihin, joilla voidaan poistaa syrjäytymiseen johtavia syitä, jotka liittyvät lastensuojelun huostaan ottamiseen, mielenterveysongelmiin, päihteiden liialliseen käyttöön, yksinäisyyteen, koulukiusaamiseen ja työsyrjintään.
• että tarvittaviin toimiin ryhdytään jo ennakoivasti, kuitenkin viimeistään heti kun tarve on tunnistettavissa. Oleellista on, että toimia ei jätetä kesken. Tiedossa on, että asian hoitaminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Eri toimijoiden yhteistyö tulee myös suunnitella ja mahdollistaa kaupungin organisaatioissa.
• että kaupunki ottaa asian hoitamisesta vetovastuun ja, että toimialan apulaispormestari vastaa toiminnan sujuvuudesta. Hän vastaa, että tehdään ja tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi konkreettinen suunnitelma toimista ja kustannuksista, joilla voidaan poistaa syrjäytymisen syitä.

Talouden kuntoon saamiseksi on sovittava keinot, joilla poistetaan rahapulan (so. alijäämän) keskeiset syyt ja uhat, jotka liittyvät:

• hallintoon ja tietojärjestelmiin
• hankintatoimeen
• raitiotien rakentamiseen
• omistajapolitiikkaan
• konsulttien käyttöön
• ihmisten pahoinvointiin

a) Moniportaisesta mielikuvilla johtamisesta on siirryttävä osallistavaan tiedolla johtamiseen

Turun kaupungin toiminta on hallintokeskeistä. Keskushallinnossa toimii yli 1000 henkilöä. Tämän lisäksi kaikissa palveluita tuottavissa yksiköissä on oma hallinto. Johtaminen perustuu moniportaiseen strategiseen sopimusohjaukseen. Kaupungin tietojärjestelmä on raskas ja vanhanaikainen. Se teettää paljon työtä, mutta ei tuota tietoa, joka auttaa kaupungin päivittäistä käytännön toimintaa suunniteltaessa. Johtamisjärjestelmä rasittaa ja turhauttaa myös palveluja tuottavaa henkilöstöä. Se näkyy muun muassa heikkona työhyvinvointina ja puutteina palvelutasossa.

Nykyjärjestelmä on korvattava arjen tarpeista lähtevällä kustannustietoisella toiminnan suunnittelulla. Tietojärjestelmään tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmä, johon kaikki työt ja prosessit määritellään jokaisen palveluyksikön osalta selkeästi, lähtien palveluiden tarpeesta. Tämän jälkeen kaikkien tarvittavien töiden ja prosessien resurssit mitoitetaan ja hinnoitellaan oikein. Näin saadaan ajantasaiset tiedot siitä, mitä tehdään, kuka tekee, mitkä ovat kustannukset, kuka on vastuussa sekä mitä saadaan niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Näin päästään tietoon perustuvaan osallistavaan johtamiseen.

Ajantasainen tieto ja selkeä vastuunjako korvaavat moniportaisen hallinnon. Tässä kevyessä ja käytännön aitoihin tarpeisiin vastaavassa järjestelmässä tarvitaan ainoastaan palveluja tuottava taso ja kokonaisuudesta vastuussa oleva päätöksentekotaho.

Järjestelmäuudistus johtaa väistämättä siihen, että hyvin toimivan tietojärjestelmän ja osallistavan johtamisen seurauksena työpaikat konsernin johdossa vähenevät oleellisesti. Toisaalta taas perustehtävissä uhkaa työvoimapula. Hallinnon väen uudelleen kouluttaminen ja eläköityminen antavat mahdollisuuden hoitaa asia tietyn siirtymäajan puitteissa ilman irtisanomisia.

Kun otetaan huomioon, että vuosittain kaupungin tehtävistä eläköityy 300-400 henkilöä, on järjestelmäuudistuksen hoitaminen ilman irtisanomisia mahdollista. Siirtymäaika on laskettavissa, kun tiedetään kuinka moni eläköityy yleishallinnosta ja kuinka moni sellaisista perustehtävistä, joihin siirrytään uudelleen koulutuksen myötä.

Hallinto- ja tietojärjestelmäuudistusten myötä saadaan huomattavia säästöjä myös luopumalla ulkopuolisilta vuokratuista toimitiloista. Tältä osin on jo päätös osittaisesta luopumisesta ja omien tilojen rakentamisesta. Mutta päätöksessä lähtökohtana on edelleen tilat yli 1000 henkilön tarpeesta lähtien. Se edellyttää Yliopistokatu 27:n tilojen vuokraamista.

Lähtökohtamme on, että vuokratiloista luovutaan ja rakennetaan suunnitelmien mukaiset omat tilat, jotka riittävät esittämiemme uudistusten jälkeen. Ylimenokautena ja myös tulevaisuudessa tilan tarvetta vähennetään hyödyntämällä etätyön antamia mahdollisuuksia.

Näillä toimilla saadaan vähintään viime vuosien alijäämän suuruinen säästö (vertaa esim. Kuntec, jossa hallinto oli tarpeeseen nähden yli 4-kertainen).

b) Hankintatoimeen vastuullisuutta, avoimuutta ja osaamista

Rakennuttamiseen liittyvät kustannusvuodot ja vastuun sekä avoimuuden puuttuminen on jatkunut pitkään. Se on tullut kalliiksi turkulaisille. Siksi rakennuttamisessa on päästävä selkeään ja läpinäkyvään malliin, jossa valta ja vastuu sekä toiminnan rajat on määritelty selkeästi. Siksi esitämme kaupungin 100% omistaman kiinteistösijoitusyhtiön perustamista. (hyvänä esimerkkinä TVT Asunnot).

Yhtiömuodossa vastuu olisi selkeästi määritetty ja vastuut olisi helppoa kohdistaa oikeaan tahoon. Yhtiö omistaisi kaikki kaupungin toimintoihin rakennuttamansa tilat ja vastaisi niiden hoidosta sekä ylläpidosta. Perustettavan yhtiön hallituksessa olisi yksi jäsen kustakin kaupunginhallituksessa edustettuna olevasta ryhmästä. Hallitus  nimittäisi toimitusjohtajan, joka olisi vastuussa hallitukselle. Projekteille valitaan aina niistä vastaavat johtajat. Täten aina tiedettäisiin, kuka on vastuussa mistäkin hankkeesta.

Myös muussa hankintatoimessa on lisättävä vastuullisuutta ja avoimuutta selkeällä työn ja vastuun jaolla sekä asiallisella valvonnalla. Lisäksi kaikki ostolaskut on julkistettava.

c) Raitiotie on uhka hyvälle arjelle

Kaikki investoinnit, jotka luovat lisäarvoa ja joilla voidaan pitää tasapuolisesti huolta kaikkien hyvästä arjesta, ovat kannatettavia. Raitiotien osalta tosiasiat osoittavat, että se luo lisäarvoa vain pienelle osalle kaupunkilaisista, eikä edes pitkällä aikavälillä tuota sen aiheuttamia kustannuksia. Näin siitä huolimatta, vaikka suurimmat kasvuodotukset toteutuisivat. Raitiotiehanke on taloudellisesti epärealistinen ja erittäin todennäköinen ja varteenotettava uhka kaupungin muille palveluille sekä eri alueiden tasapuoliselle kehittämiselle. Kun huomioidaan kaikki raitiotien rakentamiseen liittyvät asiat, sähköbussit ovat raitsikkaa huomattavasti vaikuttavampi ilmastoteko.

Vaihtoehtona uudelle raitiotielle pitää selvittää mahdollisuuksia
olemassa olevien raiteiden hyödyntämiseen.

d) Sen sijaan, että lisätään vuokrakohteita, käyttömenoja on kevennettävä luopumalla ulkopuolisilta vuokratuista tiloista

Missään nimessä vuokratilojen käyttöä ei tule lisätä. Turun kaupungilla menee yli 10 miljoonaa euroa vuodessa hukkaan omistajapolitiikassa, jossa lähtökohtana on, että kaupunki ei rakenna omaan taseeseen vaan vuokraa tiloja pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Pääomavuokrana, joka on 7% tilojen hankintahinnasta, maksetaan hankintakustannukset vuokraajalle 15 vuoden aikana.

e) Avoimuutta ja harkintaa konsulttien käyttöön

Kaupunginhallituksessa 23.11.2020 saadun selvityksen mukaan palveluita on hankittu viime vuosin keskimäärin yli 21 miljoonalla jokaista vuotta kohden. Perustelut ovat heppoisia, kun otetaan huomioon, että samalla rahalla olisi voitu palkata yli 300 asiantuntijaa vakituiseen työhön.

Lähtökohtana onkin oltava, että:

• kaupungin palkkalistoilla oleva hyvin koulutettu henkilökunta hallitsee tehtävänsä.
• viranhaltijoilla ei ole mahdollisuutta palkata konsulttia puolustamaan omaa esitystään.
• konsultin palkkaaminen edellyttää aina kaupunginhallituksen erillistä päätöstä.

f) Puututaan pahoinvoinnin syihin (nykyinen tilanne ja keinot kohdassa III.)

Inhimillisten kärsimysten ja turvattomuuden lisäksi tämä liittyy myös talouteen. Pelkästään huostaanoton kokonaiskustannukset ovat lähes 49 milj. vuodessa. Lisäksi joidenkin tilastojen mukaan jokaisen syrjäytyneen aiheuttamat menetykset ovat keskimäärin miljoonan luokkaa koko elinaikana. Varhainen puuttuminen on edullisinta, viisainta ja inhimillisintä.

Edellyttää keinoja, joilla turvataan:

• avoin joustava päätöksenteko (esim. tontti ja lupa-asiat).
• elinvoimaa tukevat investoinnit (liittyvät keskeisesti talouteen).
• toimiva joukkoliikenne.
• hyvät työvoimapalvelut.
• tarvittava koulutus.
• vapaan toimintakentän (kulttuuritoimijat, järjestöt) tukeminen on koettava investointina, joka johtaa vireään kaupunkikuvaan.

Elinvoimaisuuden edistämiseksi on sovittava, että:

• päätöksenteon avoimuutta ja joustavuutta parannetaan, kuten kohdassa IV a on esitetty.
• toteutetaan myös muut kohdissa I-IV mainitut uudistukset, joissa investointeihin liittyvä näkemyksemme löytyy kohdasta IV.

Kohtien I-IV lisäksi elinvoimaisuuteen vaikuttavat joukkoliikenne, työvoimapalvelut ja koulutus. Nämä ovat asioita, joihin raitiotietä lukuun ottamatta ei kohdistu osaltamme olemassa olevista linjauksista poikkeavia esityksiä. Olemassa olevista linjauksista poikkeavia esityksiä ei kohdistu myöskään vapaan kulttuuri- ja muun toimintakentän vahvistamiseen. Se on investointi, joka lisää elinvoimaa ja vireyttä kaupunkilaisten elämään, ja toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä.

Kaavoituksessa on huomioitava kaikki keskeisten päämäärien edellyttämät asiat ja luotava edellytykset riittävälle ja monipuoliselle tonttitarjonnalle